Toivoisin jokaisen löytävän itselleen jotain merkityksellistä – olkoon se sitten ihmisten tai tekemisen muodossa. Minulle tämä on ollut jo lapsuudesta teatteri ja sitten myöhemmin liikkuvan kuvan kanssa touhuaminen ja työskentely. Paitsi että merkityksistä ja niihin liittyvistä liittyvistä tunteista myös ihmisten tarinoista pystyn keskustelemaan päivittäin ja tuntikausia. Taito se on sekin.
”Eihän mikkään ole mittään jos siitä ei tee jottain”.
Tämä ajatus porautui mieleeeni opiskeluaikoina, erään yhteisöteatterihankkeen myötä. Elämää paljon nähneen ihmisen viisaita sanoja – sinä voit luoda tekemiselläsi merkityksiä. Itselle ja muille.
Työssäni (ja muutenkin ihmisenä) koen että tehtäväni on auttaa muita. Jaa että miksi? Jos saan edes hitusen pelkoa poistettua ja valon pilkahdusta katseeseen – toiveikas valo syttyy silmiin – tunnen täyttäneeni osani ihmisenä. Samalla omat murheet pienenevät ja usein saatteena seuraa tarinoita. En siis suinkaan toimi täysin pyyteettömästi. Antamalla saa vastalahjan, eväät on tehty jaettaviksi.
käsikirjoittaja, ohjaaja
supervoima: Tunteen siirto, pelon poistaminen (ainakin kameraesiintyjältä)