Ei näitä asioita elämän alkutaipaleella kait kovin kategorisesti tarkastellut. Mua kiinnosti asiat. Se hyvin tavallinen lapsi joka purkaa leluja nähdäkseen miten ne toimii. Isä korjasi ja rakenteli asioita, joten minä kyselin: “mikä tuo on, miten se toimii?” Näin myöhemmin sitä ajattelee että ihme etten onnistunut telomaan itseäni tän pahemmin, kun en aina tainnut ymmärtää mihin korkeajännitteiseen laatikkoon juuri sormeni työnsin. Mutta mustelmia tuli kyllä. Käsillä tekeminen ja omaneuvoisuus oli kuitenkin yhtä luonteva osa elämää kuin hengittäminen.

Isä piirsi, ja isoveli myös. Itsekin varhain jotain raapustelin mutta se ei sujunut mieleni mukaan. Musiikki iski kovemmin, siitä syntyikin tarve alkaa soittaa rumpuja joskus 7-vuotiaana, bändisoittoa 12-vuotiaasta. Musiikki hallitsi nuoruusvuosia.

Liikkuva kuva oli myös läsnä. Elokuvia katseltiin jo kersana (ja alaikäisenä) tiiviisti ja kaveriporukassa jotain ammuskelufilmejä vhs-kameroilla tehtiin, esikuvia voisi ajatella olevan action-täyteiset filmit siltä ajalta, mutta meidän tekeleistä taisi huokua enemmän Bad Taste kuin Predator.

Kun yo-kirjoitusten jälkeen ulapalla kelluva nuori mies sai nuorisoverstaalla kokeilla ja opetella käyttämään tv-tuotantokalustoa, ja kun sieltä järjestettiin paikka paikallistelevisioon harjoitteleman, syntyi ura vuosien vierähdellessä freelancer-haparoinnin kautta yrittäjäksi, tuotantoyhtiön osakkaaksi, ja siinä tekemään tv-ohjelmia valtakunnan verkkoon ja, ehkei jopa sanoisi, päätoimiseksi av-yrittäjäksi.

Noiden taustojen läpi tarkastellessa tätä matkaa herää kysymys, että onko sen uteliaan kaiken purkavan lapsen sielunpalo sammunut? Ei suinkaan. Edelleen fixailen ja askartelen vähän kaikenlaista, ja puran paloiksi, tarkastelen ja rakennan ajatuksia, konsepteja ja tarinoita – mielikuvatetristä tunteilla. Ja musiikkiakin säveltelen, on sitä muutamassa tv-ohjelmassakin ollut. Ja muutenkin toimeliaana kaikissa tuotantojen vaiheissa sisällön suunnittelusta alkaen. Ja kiinnostunut joka päivä oppimaan uutta. Maailmasta. Ihmisistä. Asioista. Tästä koko houreisesta sirkuksesta.

Jani Lahtinen
Please enable JavaScript in your browser to complete this form.
Puut