fbpx
hibaby

Blogikirjoitus

Kuvaukset – sosiaalis-teknis-sisällöllinen hetki

17 tammikuun, 2020

Videotuotannon kuvaukset – sosiaalis-teknis-sisällöllinen hetki ripauksella ryhmäliikuntaa.

Viime viikolla saimme taas pyrhältää kuvaussessioon. Tällä kertaa tuotantovaihe tapahtuisi asiakkaan työntekijän kotona, uudessa omakotitalossa – siitä tietyömaalta ensimmäinen vasemmalle ja tien päähän. Tervetuloa. Vajaa kilometri ennen määränpäätä tuotantoauton takarengas hajosi.

Tuotantoon – tuttavallisemmin  kuvauksiin – liittyy aina kysymyksiä, jotka ratkaistaan: mitä näkyy lopulta taustalla, miten sittenkin valaistaan ja mitä, mistä suunnasta ja vaikkapa mikä olikaan oikeastaan se sopiva ele esiintyjältä, tähän kohtaan, olikos sinulla sitä tummempaa paitaa, josta puhuttiin etukäteen mukana, ja sitä rataa. Toki asiat kartoitetaan etukäteen (suunnittelematta emme tien päälle lähde) mutta kysymyksiä nousee aina. Oikeastaan ne ovat tuotannollisia päätöksiä, jotka ratkaisevat osaltaan sisällön ja sitä kautta vaikkapa sen markkinointiviestin ydintä. Joskus jopa ratkaisevasti. Se, että rengas hajosi ei ollut oikeastaan edes haaste, se oli tuotannon tekninen kysymys, joka ratkaistiin.

Tuotannon sosiaalinen tulokulma on joidenkin mielestä huomioitavaa. Meidän mielestämme se on olennaista: olimme menossa meille ennestään tuntemattoman ihmisen kotiin, siis ihan sinne sisäkehälle. Tuotantoryhmä ei Rotialla koskaan ”ryntää sisään kuninkaana”, vaan toivottaa hyvät päivät, riisuu kengät, siivoaa jälkensä, kiittää päivästä ja muuta vastaavaa protokollaa. 

Oikeastaan kuvauspaikalla olisi tällä kertaa kolme ihmistä. Ainoastaan yhden heistä olimme nähneet lyhyesti. Lähemmäs 3 kuukautta sitten. Tässä siis opeteltaisiin tuntemaan hieman toinen toisiamme, aika alusta, ja he saisivat samalla kokemuksen videosisällön tuotantotyöstä. Hyvä niin. Mielenkiintoinen päivä siis luvassa kaikille. 

”Ryhmäliikunta” alkoi heti lokaatioon päästyämme. Ohjaaja ei päässyt kipeän lonkan kanssa liukasta ylämäkeä, vaan yksi asiakkaan edustaja vei käsikynkässä – voi sitä tutustua näinkin. Sitten lisää liikettä. Tuotantokalusto sisään porukalla. Tässä kohtaa asiakkaan edustaja havahtuu yleensä ensimmäistä kertaa: ai tätä kuvauskalustoa on näin paljon! Kyllä, mutta se ei ole itsetarkoitus. Otettiin myöskin hieman lisävaloja mukaan. Kuvaajalle tuli ennakkotietojen pohjalta käsitys, että saatetaan tarvita. Ja tarvittiinhan sitä sitten lopulta.

Sitten mennään itse päivän sisällöntuotantoon ja seuraa toinen asiakaspäädyn havainto, tilassa, jossa kuvaamme. Järjestelyt tosiaankin kestävät aikansa. Juuri näin, tekniikan pystytys ja valaisu ottaa tovin – sisällöstä riippuen valmistelemme tekniikkaa puolisen tuntia ja ohjeistamme etukäteen juuri näin. Asiakas on valjastanut tuotannnon tarpeisiin 3 ihmistä ja riittävästi interiööriin, sekä kerrontaaan liittyvää tarpeistoa, joka on tuotu paikalle etukäteen. Kiitos valmistautumisesta. Katsomme monitorista koko ryhmällä, miltä kuva näyttää, mihin kohtaa valoa lisää, häiritseekö luonnonvalo, pitääkö taustalta ottaa jotain esineitä pois tai lisätä jotain. ”Eikös ole jännittävää hommaa”, tokaisen ja saan hyvin innostunutta vastakaikua. Tuntuu, että ryhmäytymisessä on tapahtunut liikahdus. Tehdään hommia dynaamisesti. Sommitellaan kuvassa näkyviä esineitä yhdessä. Katsotaan esiintyjän eleet ja asemat.  Saadaan sisältö toivotussa aikataulussa kasaan. Myös kahvi oli hyvää. Kiitos siitä.

Kaluston purun aikana – lisää ryhmäliikuntaa – nousee asiakkaan edustajilta uusi, autenttinen havainto: kuvaustilanteet ovat aika pikkutarkkaan suunniteltuja, yksityiskohtaisiakin palasia, joita hiotaan kokonaisuuteen sopiviksi. Aivan – tässä yhdistyvät juuri mielenkiintoisesti tekniikka, sisältö ja ihmisten kanssa toimiminen ryhmässä. 

Kun pääsen kotiin laitan vielä viestin kuvauslokaation omistajalle, asiakkaan viestintäkoordinaattorille: kiitos, kun saatiin tulla teidän kotiin kuvaamaan ja olitte niin hyvin valmistautuneita. 

Tuotantopäivän kuluessa kiitin siitä, miten nopeasti kuvauspaikalla olleet tulivat vastaan, kun rengasrikko tapahtui. Yllättyivät, kun työparini kuvaaja oli jo vaihtanut uuden vararenkaan. Itse en ollut yllättynyt – taas yksi tuotannon kysymys sai nopeasti vastauksensa.

      

         

Kari Toiviainen

Rotia PRKL:n tunteistava ja tunteikas ohjaaja sekä käsittelytavan ja käsikirjoittamisen osaaja. Kari rakastaa elokuvia ja hyviä sikareja.

COPYRIGHT @ 2019 KAIKKI OIKEUDET PIDÄTETÄÄN   .   ROTIA   .   PRKL  .  TIETOSUOJASELOSTE